Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5: Kesäaskareet

								


Produced by Tapio Riikonen

KUVAELMIA IT�-SUOMALAISTEN VANHOISTA TAVOISTA 5: KES�ASKAREET
Kirj.
Johannes H�yh�

Helsingiss�,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
1897.

SIS�LLYS:
Touonalkajaiset
Kev�thommat
Juhannuksen vietto
Arkiset askareet
Kokouspyh�
Hein�aika
Talkoot
Paimenel�m�
Karhunjahti
Syksytoimia

Touonalkajaiset

    Sis�lt�: Touonalkajaisten m��r�ys. Paimenten taianteko. Karhun

    luvut. Juhlamurkina. Kauran kylv�. Kylv�j�n luvut. Lehm�in

    uloslaskeminen. Karjan luvut. Rukous karjan puolesta. Lammasten

    uloslaskeminen ja loitsiminen. Rukous karjan varjeluksesta.

    Karjan kulku ja loitsut maidon annin puolesta. Loitsu karjan

    kaitsemisesta. Loitsu paimentamisesta. Ensimm�inen p�iv�

    paimenessa. Paimenten ja kynt�j�in kasteleminen.
Er��n� sunnuntaina kev��ll�, kun maat olivat jo sulat, kokoontuivat
Niemel�n kyl�n is�nn�t lautamiehen taloon tuumimaan, milloin
touonteko oli aloitettava. Muutamat tahtoivat sen jo aloittaa t�ll�
viikolla, mutta lautamies sanoi:
-- Ei, hyv�t naapurit, nyt sovi alkaa touontekoa kuun pohjalla.
Lauantaina kun syntyy uusi kuu, niin sopii ensi viikolla pit��
touonalkajaiset min� p�iv�n� tahansa. Ja muuten ei n�y t�n� vuonna
olevan kiirutta kynt�misell�; sill� vanhasta Pietarista vanhaan
Jyrkiin on vasta nousevalla viikolla ensimm�inen m��r�p�iv�, niin
kuin vanha runo siit� sanoo:



    Kynt�miehen kylv�ajat

    ovat tiedossa totiset:

    kymmenes on kyd�n kylv�,

    yhdeks�s on kasken kylv�,

    kahdeksas on pellon pano,

    seitsem�s on pavun teko.

    kuudes viikko, kuituviikko,

    viides viikko, ohraviikko,

    nelj�s on tattarin teko,

    kolmas kaalin, lantun aika:

    toinen viikko touon p��t�s,

    kun nauris on napattu maahan.
V�h�n aikaa neuvoteltua p��tettiin touonalkajaiset pit�� ensi
viikolla maanantaina ja vuoro oli t�n� vuonna sy�d� juhlamurkina
lautamiehen talossa.
Seuraavana sunnuntai-iltana varustivat paimenet vuoteensa viereen
virsunsa ja hattaransa. Touonalkajaisaamuna her�ttiv�t em�nn�t jo
auringon nousuaikana paimenet, jotka vuoteella kenkiv�t, so. k��riv�t
hattarat jalkainsa ymp�rille ja panivat uudet virsut jalkaansa.
N�in tehtiin siit� syyst� ett� muka jalat pysyisiv�t terveen� koko
kes�ajan.
Vaatteet yllens� saatuaan meniv�t paimenet lehm�l��v��n (navettaan)
ja ottivat kellon vanhimman lehm�n kaulasta. Sitten he nyhtiv�t
jokaisen lehm�n vasemmasta kupeesta kolme karvaa, jotka he panivat
kelloon. Kodan tiinusta pantiin vett� kello puolilleen ja jauhoja
h�mmennettiin sekaan niin paljon, ett� seos tuli sakeaksi. Sitten
otettiin taikina kellosta ja p�pellettiin saunan penkill� kaakuksi.
Sill� aikaa kun toiset paimenet puhdistivat lehm�nkelloa ja veiv�t
sen takaisin lehm�n kaulaan, toi vanhin paimen leivotun kaakun
tupaan, nousi uunille, jossa h�n kiersi kaakun kolme kertaa ymp�ri
uunin patsaan ja lausui joka kerran:
-- Noin seuratkaa lehm�t toisianne koko t�m� kes�, niin kuin t�m�